Helsingin keilaajien historia

Maisteri Arvi Kuha (tuolloin Göös) toi bowling-aatteen USA:sta Suomeen 1920 luvun alussa. Uuden urheilun innostamana hän rakennutti omistamiinsa Systema Oy:n tiloihin Liisankadulle maamme ensimmäisen keilahallin. Sen avajaiset pidettiin helmikuussa 1924. Sitä ennen oli maassamme toki pelattu kauan saksalaista 9-keilan bohlea.

Ensimmäisinä uuden urheilun ja harrastuksen pariin lienevät kiiruhtaneet Old Boys-seuran jäsenet. Tuota pikaa oli kuitenkin keilajaosto useassa suurseurassa – HIFK, KIF, Makkabi, HJK jne. Keilaajat muodostivat kuitenkin vain erittäin pienen osan näiden suurseurojen jäsenistöstä. Ruotsi oli hallitseva kieli keilaradoilla. Harjoitustunteja oli vaikea saada, ellei kuulunut toimivaan seuraan jne.  Kaikki eivät olleet vallitsevaan tilanteeseen tyytyväisiä. Helsingin Jalkapalloklubin, HJK:n, keilaajien keskuudessa syntyi syksyllä 1925 ajatus suomenkielisen keilaseuran perustamisesta. Helsingissä ei vielä ollut ”puhdasta” keilaseuraa.

Helsingin suomenkielisten keilaajien kokouksessa, maanantaina joulukuun 7. p klo 7 i.p. 1925, Systeman keilaradalla, Helsingissä, päätettiin perustaa Helsinkiin suomalainen keilaseura, jotta saataisiin aikaan, kiinteämpi yhteys suomenkielisten keilaajien kesken. Nimeksi päätettiin ”Helsingin Keilaajat” Samassa kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena oli  ”elvyttää ja ylläpitää harrastusta keilailuun suomenkielisten henkilöiden keskuudessa Helsingissä sekä todellisen urheilumielen ja toverihengen herättäminen jäsenissään.” Alku oli mahtava. Jäseniä liittyi enemmän kuin radoille mahtui ja harjoitusvuorojen jakaminen tuotti ongelmia. Naisiakin oli jäseninä parhaimmillaan 14. Edessä oli rivien harvennus. Naiset perustivat oman seuransa Feminan, sittemmin HK:sta erkanivat  Kehrä, K-45, ja myöhemmin Ballmasters.

Vuosiensa aikana HK-laiset ovat tehneet kunniakasta työtä niin keilaradoilla kuin niiden ulkopuolellakin. Lukuisat SKL:n ja HBL:n mestaruude

t, maaottelu- ja MM-edustukset ovat näistä todisteena. HBL:n johtotehtävissä on toiminut monia HK:n jäseniä. Jopa kansainvälisen keilailuliiton, FIQ:n pääsihteeri oli 33 vuoden ajan HK:sta eli seuramme kunniapuheenjohtaja Yrjö Sarahete. Hänet on myös valittu vuonna 2000 USA:n keilailuliiton Hall of Fameen ainoana eurooppalaisena.

Näinkin vanhan keilaseuran elinkaareen mahtuu nousuja ja laskuja. Vielä vuosituhannen vaihteessa HK näytti kohtaavansa ”iltaruskon”, mutta uusien aktiivisten harrastajien löytyminen keskuuteemme käänsi vanhenevan ja harventuvan jäsenmäärämme nousuun ja keski-iän laskuun. Samassa yhteydessä myös seuran talous koheni merkittävästi terveelle pohjalle.

Tänään myötätuuleen purjehtivan HK:n ruorissa on kolmannen polven keilaaja Jari Nieminen, joka kokeneen johtokunnan tuella luovii seuraa uusiin saavutuksiin ja ylläpitää HK-henkeä.

Hankkija – HK (Nils Forsström)

Kootessani seuran 90-vuotishistoriikkiä huomasin, miten vahvasti Hankkijalaiset ovat olleet mukana seuran toiminnassa. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen J.M. Petäjä oli Hankkijan johtokunnan varajäsen 1929-1938 jäsen 1938-1954. Seuran jäsen Matti Kurkinen oli Hankkijan johtokunnan varajäsen 1960 -1964 ja johtokunnan jäsen 1965-1982. Seuran jäsenenä oli myös hetken Rauno Valkonen, joka oli Hankkijan johtokunnan varajäsen 1980-1983 ja johtokunnan jäsen 1984-1987. Hankkijan johtokunnan jäsen Pekka Linnainmaakin keilasi aikanaan, mutta päätti panna pallon naftaliiniin, kun ei saanut 200 pistettä.

Hankkijalaisia seuran jäseniä ovat olleet myös Jaakko Pitkänen, Heikki Joensuu, Martti Tähkäpää sekä seuran ainaisjäsen Esko Laakso. Seppo Mäkinen on ollut seuran sihteeri 1977 -1996 ja puheenjohtaja 2002-2003. Itse olen ollut seuran johtokunnan jäsen, sihteeri sekä nykyisin rahastonhoitaja ja varapuheenjohtaja vuodesta 2004 alkaen.

Nykyisiä hankkijataustaisia seuran jäseniä ovat vielä Markus Forsström, Antti Laaja, joka on ollut seuran johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä Jaakko Holopainen.

Hankkijalainen keilailuperinne on syntynyt Nikolajeffin talossa, Salomonkatu 1, sittemmin pitkään paremmin tunnetussa Hankkijan pääkonttorissa, koska Suomen ensimmäinen amerikkalaismallinen keilarata rakennettiin 1913 Nikolajeffin taloon. Valokuvausta ja pyöräilyä harrastava automobiilikauppias Sergei Nikolajeff rakennutti talon ylimmän ullakkokerroksen tennishallien yhteyteen yhden amerikkalaismallisen keilaradan. Se oli ehkä Suomen keilahistorian kaunein rata valoisassa ja avarassa hallissa. Paikalla on nykyisin kansainvälisen liikuntaketjun kuntoilusali. Kuriositeettina kerrottakoon, että työpisteeni oli samaisen talon ylimmässä kuudennessa kerroksessa monta vuotta, kunnes Hankkija myi pääkonttorinsa Alko Oy:lle.

Nykyiset HK:laiset olivat vahvasti mukana pyörittämässä Hankkijan konttoreiden välisiä vuosittaisia keilakisoja, joissa olivat mukana Helsinki, Turku, Pori, Hämeenlinna. Kisat käytiin 8-miehisin joukkuein. Keilailuharrastusta oli myös Hankkijan Seinäjoen ja Kokkolan konttoreissa. Lisäksi pelattiin vuosittain Hankkijan keilamestaruudesta.

Tunnettuja Hankkijan aktiivikeilaajia olivat Helsingissä: Mikko Kaasalainen, Mikko Aaltonen, Kauko Piipari, Vesa Pohjola, Pauli Sundberg, Juhani Mäenpää, Arvo Paju, Yrjö Öhgren, Jukka-Pekka Malkamäki, Taisto Lyly, Tauno Nurmela, Taisto Matikainen, Ilmari Moilanen, Matti Korjus, Petteri Laiti, Aarne Kallislahti, Heikki Suomi, Ahti Hallila, Rainer Liintola, Kari Komulainen, Turussa: Kalevi Aalto, Juhani Helminen, Hemmo Kolu, Kalevi Salerma, Keijo Pakola, Juhani Pöntinen, Risto Järvinen, Heikki Haapanen, Porissa: Raimo Aalto, Pentti Saikkonen, Matti Vahala, Jukka Andersson, Hannu Loula, Kauko Heilä, Aaro Ruotsinsalo, Jukka Ruotsinsalo, Aulis Laakso, Hämeenlinnassa: Kalervo Ylinen, Seppo Laaksonen, Pentti Nyqvist, Raimo Laine, Niilo Ahtiainen, Paavo Kaivoluoto.

Harvalukuista keilailuharrastusta oli myös hankkijalaisten naisten joukossa.

Mainittakoon vielä, että Hankkijan keilaajat: Esko Laakso, Antti Laaja, Juhani Mäenpää, Rauno Valkonen ja Nils Forsström edustivat Hankkijaa ja Suomea kolme kertaa Firmakeilailun EM-Kisoissa, kerran Scheveningenissä Hollannissa ja kaksi kertaa Berliinissä.

Hankkijalainen keilaperinne seurassa on siis vahva. Hankkijan tunnettu slogan: ”Hankkija – Monessa mukana” sopii myös keilailuun.

P.S. HK:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja J.M. Petäjä oli siinä ”kvartetissa” ( E.Karu, Eero Peltonen, E Erkkilä ja J.M Petäjä), joka erosi HK:sta 1933 ja perusti Keilaseura Kehrän. Näin jälkeenpäin vuonna 2016 voi leikillisesti, mutta myös perustellusti todeta, että minkä J.M. Petäjä erotti, niin sen ”kolmen kopla” Nils Forsström, Heikki Sarso ja Rauli Askolin yhdistivät käynnistäessään Helsingin Keilaajat ry:n ja Keilaseura Kehrän kilpailu-, harjoitus- ja seuraottelutoiminnan yhdistämisneuvottelut Keilaseura HK-Kehrä ry:n nimen alle. Kehrän Rauli Askolin oli Nils Forsströmin tuttu jo RUK:n ja aliupseerikoulun ajoilta (RUK 117). Heikki Sarso ja Nils Forsström olivat tuttuja puolestaan Turun Kauppakorkeakoulun opintojen ajoilta 1965-1968.

Helsingissä toimiva Keilaseura HK-Kehrä ry toivottaa Hankkija Oy:n keilailusta kiinnostuneet työntekijät jäsenikseen hyvän harrastuksen pariin jatkamaan hankkijalaisia keilailuperinteitä.

Kuvassa Esko Laakso, Nils Forsström, Juhani Mäenpää, Antti Laaja (Berliinissä Firmakeilailun EM), selin Antti Laaja, Esko Laakso, Nils Forsström

Hankkijan kaupunkiottelu Hämeenlinna-Helsinki meneillään !

Helsingin Keilaajat ry:n perustajajäsen ja Hankkijan johtokunnan jäsen Juho Mauno Petäjä.

J.M. Petäjä oli myös Keilaseura Kehrä ry:n perustajajäsen, kun se erosi Helsingin Keilaajat ry:stä v 1933.

Helsingin Keilaajat ry ja Keilaseura Kehrä ry yhdistyivät vuonna 2016 Keilaseura HK-Kehrä ry:ksi. Yhdistymisajatuksen takana olivat vahvat hankkijalaiset voimat Nils Forsströmin aloitteesta (Nils Forsström, Antti Laaja, Seppo Mäkinen, Jaakko Holopainen)